Ruokahävikillä tarkoitetaan jätteeksi päätyvää ruokaa, jonka syntyminen olisi voitu välttää muun muassa paremmalla ennakoinnilla sekä valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin. Ruokahävikkiä syntyy ketjun jokaisessa vaiheessa, eli alkutuotannossa, teollisuudessa, kaupoissa, ravintoloissa ja kotitalouksissa. Eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa, joissa jopa kuusi prosenttia ostetusta ruoasta päätyy roskiin. Ruoka, joka on turhaan tuotettu, kuormittaa ympäristöä ja taloutta.

Tiesitkö, että jopa noin 30 % kaikesta maailmassa tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin? Ja jos ruokahävikki olisi valtio, sen hiilijalanjälki olisi maailman kolmanneksi suurin Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen? Hurjaa, eikö vain!

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa ruokahävikkiä syntyy koko ruokaketjussa jopa 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Kotitalouksien osuus tästä on noin 120–160 miljoonaa kiloa (siis 500 miljoonan euron arvosta ruokaa), eli arviolta 20–25 kg jokaista henkilöä kohden. Seuraavaksi eniten hävikkiä syntyy elintarviketeollisuudessa, sitten ravintoloissa, kaupoissa, ja vähiten alkutuotannossa. 

Kuinka sinä voit vähentää ruokahävikkiä arjessa?

Kotitalouksien ruokahävikki johtuu suurimmaksi osaksi suunnittelemattomuudesta, sekä joskus myös siitä, ettei jämäruokia vain osata käyttää hyväksi. Yleisimmin ruokaa heitetään roskiin, koska ruoka on ehtinyt pilaantua. Seuraavaksi yleisin syy heittää ruokaa pois on päiväyksien vanhentuminen. Ruokaa on voinut myös jäädä lautastähteeksi, sitä on voitu valmistaa liikaa, tai ei haluttu syödä enää.

Vinkit ruokahävikin vähentämiseen:

• Suunnittele ostokset etukäteen hyvin. Katso jo ennen kaupassa käyntiä, mitä ruokia on valmiina kaapeissa.
• Osta oikea määrä ruokaa – valitse siis esim. oikeanlainen pakkauskoko. Vaikka kilohinta olisi edullinen, se ei välttämättä tarkoita säästöä, jos osa tuotteesta jää käyttämättä.
• Osta vain sellaisia ruokia, jotka varmasti ehdit käyttää ennen kuin ne pilaantuvat.
• Muista erot päiväysmerkinnöissä. Parasta ennen tarkoittaa vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka tuote on parhaimmillaan, mutta myös sen jälkeen käytettävissä. Viimeinen käyttöpäivä taas on nimensä mukaisesti tuotteen viimeinen käyttöpäivä.
• Mieti, voisiko joitain tuotteita pakastaa – esim. leipäpussia ei kannata jättää kokonaan pöydälle, jos sitä ei syö kovin nopeasti.
• Arvioi ylijäänyttä ruokaa aisteillasi – katso, nuuhki, ja maista pieni pala.
• Jos ruokaa jää yli, syö sitä seuraavana päivänä lounaalle (ota vaikka evääksi töihin), tai hyödynnä se täysin uudessa ruoassa (ole siis luova!). Ylijäämäruokaa voi myös pakastaa.
• Käytä aikaa jääkaappisi järjestelyyn. Nopeimmin pilaantuvat ruoat kannattaa jättää näkyvälle.
• Ota ruokaa lautasellesi vain sen verran, että jaksat oikeasti sen syödä.
• Osta hävikkiruokaa kaupoista ja ravintoloista.
• Viimeisenä: älä mene kauppaan nälkäisenä, koska silloin tulee usein ostettua liikaa tai tehtyä tarpeettomia heräteostoksia.

Hävikkiviikko 13.-19.9.2021

Hävikkiruokaviikkoa vietetään 13.-19.9.2021. Hävikkiviikon tarkoituksena on nostaa ruoan arvostusta sekä infota ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä. Tarkoitus on vaikuttaa erityisesti kuluttajien toimintaan, jotta kotitalouksissa syntyvää ruokahävikin määrää saataisiin alaspäin. Hävikkiviikko pyrkiikin nostamaan esille tietoutta sekä konkreettisia vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen. Vuonna 2021 kampanja järjestetään jo yhdeksättä kertaa. 

Tule sinäkin mukaan vähentämään ruokahävikkiä, ja osallistu hävikkiviikkoon! Pysähdy hetkeksi miettimään omia valintojasi ja tottumuksiasi, suunnittele viikon ruoat ja ostokset etukäteen tarkasti, hyödynnä ylijäämäruokaa, sekä jaa Hävikkiviikon vinkkejä myös omilla somekanavillasi. Osallistuminen Hävikkiviikoon on hyvä tapa aloittaa parempien valintojen tekeminen omassa arjessa. 

Lisätietoa hävikkiviikosta.

Hävikkiviikon materiaalit.

Mitä me Baballa teemme ruokahävikin vähentämiseksi?

Me Baba Foodsilla pyrimme vähentämään ruokahävikkiä monin keinoin. Tilaamistamme raaka-aineista ei synny hävikkiä, sillä meillä on tarkka tuotannon suunnittelu. Suunnittelun lisäksi tarvitsemme tarkkaa, dataan perustuvaa ennustusta siitä, kuinka paljon meidän ruokiamme tilataan (eli toisin sanoen, kuinka paljon meidän tulisi ruokaa tuottaa). Tämä vaatii tilausten seuraamista ja välillä nopeaakin reagoimista. Olemme myös pyrkineet nostamaan tuotteidemme hyllyikää erilaisilla tuotanto- ja pakkausratkaisuilla – näiden kehittäminen ja testaaminen onkin meillä jatkuvaa. 

Näistä toimenpiteistä huolimatta joskus hyllyihimme saattaa jäädä tuotteita, joissa on pian tulossa päiväykset vastaan. Näitä tuotteitamme emme suinkaan heitä roskiin, vaan pyrimme hyödyntämään niitä erinäisin tavoin:

• Oma henkilökuntamme saa hyödyntää hävikkiruokaa niin paljon, kuin haluavat
• Jaamme ja lahjoitamme hävikkiruokaa erilaisiin kohteisiin, mm. sponsoroinnin kautta, yhteistyökumppaneillemme ja hyväntekeväisyyteen. Olemme lahjoittaneet hävikkiruokaa useita kertoja esimerkiksi WeFood -hävikkiruokakauppaan sekä muutamiin hävikkiruokaravintoloihin. 
• Muutaman kerran olemme pistäneet pystyyn hävikkiruokakampanjan, jossa olemme myyneet edullisesti hävikkiin menossa olevaa ruokaa suoraan kuluttajille
• Hyödynnämme myös muiden toimijoiden kanavia ja sovelluksia, kuten ResQ-sovellus ja Fiksuruoka.fi

Kauppojen hyllyillä saattaa myöskin välillä olla meidän tuotteitamme, joissa päiväys on tulossa vastaan. Kaupat itse hoitavat näiden tuotteiden alennukset – muistattehan siis hyödyntää aina kaikki puna- ja keltalaputetut tuotteet, sillä niin tekemällä sinäkin voit osallistua ruokahävikin vähentämiseen!

Baban Hävikkiruokakassikampanja keväällä 2021.

Lähteet: 

Luonnonvarakeskus, LUKE: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruokahavikki/ 

Saa Syödä! / Motiva: https://www.saasyoda.fi/ruokah%C3%A4vikki-suomessa

Hävikkiviikko / Kuluttaja: https://havikkiviikko.fi/tietoa-ruokahavikista/